sunnuntai 10. huhtikuuta 2016

Kesän juhlia odotellessa

Kesä on päivä päivältä lähempänä. Tänään jo pitkän lenkin päätteeksi siirsimme talvikamat jemmaan, katse kiinnittyi kasvihuoneeseen ja pieniä keväisiä töitä puuhailimme hiljalleen.


Lapset ovat olleet viettämässä viikonloppua mammalla. Miehen kanssa ruokapöydässä aloimme pohtia, että esikoinen viettää rippijuhliaan kahden vuoden kuluttua, kakkonen kolmen vuoden kuluttua. On täysin mahdollista, että esikoinen lähtee kotoa opiskelemaan kuuden vuoden kuluttua. Kuuden. Sehän on aivan kohta. 


Näistä pohdinnoista ajatus siirtyi tämän kesän juhliin. Yritän aina ennakoida juhlia. Nyt huomaan, etten ole kerinnyt miettimään onko tänä kesänä ylioppilas- tai rippijuhlia, häitä tms. Viime kesänä juhlia oli paljon. Juhlijoille lähti mm. linkin postauksen kortit ja toisen linkin lahja ja kortit.






Rippijuhlia viettäville pojille veimme lakut. Tosin lakut söin minä. Avasin lakupaperin varovaisesti. Sisälle laitoin rullalla olevan setelin. Paperit olivat tahmeat, joten kääräisin lakut kelmuun. Lopuksi liimasin kääreen pään kiinni.


Mitähän sitä tänä vuonna keksisi. Toivottavasti ainakin jotain juhlia tulisi. 

- Unna

lauantai 2. huhtikuuta 2016

Pettymystä kankaista ja vihdoin #tulppaanitorstai

Tunikoita on vuoden aikaan tullut tehtyä useita. Viimeisin lienee tämä PaaPiin luomujersey Sato-kankaasta ommeltu. Siinä okran väri on -tai itseasiassa oli- ihan loistava. PaaPiin kankaat ovat kuosiltaan ihania. Viime aikoina on alkanut suunnattomasti harmittamaan värien haalistuminen kaikista pesuohjeiden noudattamisista huolimatta. Kankaat ovat kuluneen näköisiä nopeasti. Siirit ja Myyryt ovat tainneet kestää parhaiten PaaPiin kankaista. Noshin kankaista olen kuullut hyvää. Pitänee seuraavaksi pohtia niiden testiajoa. Harmi, ettei nykyisessä valikoimassa kuosit oikein iske. Ehkä seuraavat.





Kaava tunikaan on lähtökohtaisin Ehta, mutta jo moneen kertaan muuttunut ja muokattu. 



********


Sukat on jo ainakin vuoden takaa, mutta laitettakoot nekin nyt esille. Kitaran kaavio on otettu jostain mallista, jota en muuten lähtenyt toteuttamaan. Nyt en enää löydä mallia. Lisään mallin, kun löydän. Ja kyllä. Sukat on eriparia. Aina ei onnistu laskeminen edes kahteen.









Sain helmikuussa ennen nettiyhteyden poikki menemistä #tulppaanitorstai -haasteen Villa Kotirannan Sadulta. Myönnettäköön, että olen huono haasteissa, mutta netin toimimattomuus oli ihan oikeasti syynä tähän viivytykseen. Kuvat on nimittäin otettu jo helmikuussa.






Pidän tulppaaneista. Huomaan, että kuitenkin valitsen jotain kestävämpiä kukkia kotiin mieluummin. Ehkä myös siksi, että mikäli ostan tulppaaneita, niitä on ostettava paljon. Pidän tulppaaneista ehdottomasti eniten isoina kimppuina. Suosikkini on tässä juuttikankaisessa metallilankakorissa 20-30 tulppaania kerrallaan.



Arjen luksusta on kukat wc:ssä. Meillä on lyhty, jossa välillä on led-kynttilä lasiastiassa ja välillä kukkia. Muista kotiin ostetuista kimpuista nappaan kukan tai pari vessaan.





Tulppaanit tuovat joka tapauksessa aina kevään.

- Unna