sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Räsymattosäärystimet

Elämä on mennyt ihan lomailuksi. Syysloma alkoi anopin remontin loppuun saattamisella jatkui perheen ja ystävien kesken ja päättyi sängyn pohjalle kahdeksi päiväksi sairastaen. Huomenna alkaa arki ja uusi suunta ylöspäin.



Meillä on ollut kova keskustelu esikoisen kanssa ulkohousujen käytöstä. Vitosluokkalaiset eivät enää käytä housuja. -Kuulemma. Ei kukaan muukaan käytä. Keskustelujen lomassa on pohdittu muita keinoja pitää itsensä lämpimänä. Jonkin lainen kompromissiksi ovat tulleet säärystimet. 






Loman alkajaisiksi tyttö halusi säärystimet itselleen. Valitsi kaupasta langat ja äitinä tingin omista ajatuksistani ja ostin langat. 7 veljestä ei ole kuulunut valikoimiini karkeuden ja heikon kestävyyden vuoksi sekä siksi, että lanka on aiheuttanut ihottumaa ja kutinaa neuloessa. 


Ajattelin, että säärystimet häntä miellyttävästä langasta on ehkä lämmittävämpi vaihtoehto kuin komeron nurkkaan myttyyn jäävät äidin valitsemat vaihtoehdot. Ainakin loman nämä ovat olleet nyt käytössä ja ovat kelvanneet.


Täytyy kyllä itsekin sanoa, että nyt Novita yllätti positiivisesti minut. Langassa ei ollut ainoatakaan solmua eikä merkittävää vaihtelua langan paksuudessa. Lisäksi kutinaa ei tullut neuloessa juurikaan.






Sekä säärystimiin että tumppuihin tein raitaa kahdella eri raita-langalla. Toinen on harmaa keltainen kerä, toinen kirjavampi versio. Hauska räsymattomeininki tuli.

Säärystimiin meni (koko 140-150cm) kolmosen puikoilla lankaa 150g ja tumppuihin 70g.






Keväällä ja kesän alussa osallistuin salaiseen neuleystävä vaihtoon. Ennen lomaa postilaatikosta löytyi todellinen yllätys. Salainen ystävä jolle lähettelin postia keväällä, lähetti kiitoksen minulle. Paketti oli aikansa odottanut Lentävässä lapasessa Järvenpäässä, mutta koska en siellä ole toviin päässyt käymään, tuli onneksi paketti postin mukana minulle. Mikä yllätys! Paketti ilahdutti erityisesti siksi, että lähettämäni paketit olivat olleet näemmä mieleen saajalleen. 

Kiitos sinulle salainen ystäväni, jos tätä luet!!! 






- Unna

maanantai 13. lokakuuta 2014

penaalitalkoot




Kaikki alkoi tästä. Kesäloman lopulla esikoinen ilmoitti haluavansa One Directionin penaalin. Kylältämme ei tietenkään sellaista löytynyt ja en ehkä olisi ollut halukas siitä maksamaankaan. Olen kyllästynyt kaupan penaaleihin koon vuoksi. Penaalit ovat niin lyhyitä, ettei viivotin mahdu sisään. Viivottimet ovat meillä häviävä luonnonvara. Niitä etsitään aina.


Vuoreksi pala ylipitkästä suihkuverhosta pois leikattua kangasta, keittiön pöydällä pöytäliinan suojana ollutta muovia päälle ja väliin kansallispuvun paidan kangasjäämistöä. Kuvansiirtoarkille tulostin netistä kuvan ja tekstin tarkkojen ohjeiden mukaisesti ja silitin paikoilleen. Punainen nauha oli myös esikoisen määrittelemä. 


Yllätys oli suuri, mutta lapsi ylisti penaalin maailman parhaaksi. Ihmeiden aika ei siis ole ohi. Mutta koska tämä oli maailman paras, ei se voinut jäädä viimeiseksi.









Kakkoselle penaali piti tehdä aiheella kissa. Vähän kauaksi annetusta tilauksesta tämä jäi, mutta kelpasi. Suihkuverhot ja muovit jälleen käytössä. Täpläkangas on jämäpala tytön tunikasta ja leggareista.









Ennen kuin kerkesin kuopukselle eskaripenaalia tehdä, tuli esikoisen ystävältä tilaus. Aikaisena synttärilahjana valmistui hänen suunnittelema ponipenaali.









Viimeisenä käyttöön pääsi eskariin kuopuksen penaali. Kuvat ovat eskarikirjasta Huiske. 





- Unna